perjantai 26. toukokuuta 2017

Selän takana puhumisesta

On muutamia elämänohjeita, mitä oon itse vasta näin vanhempana oppinut. Älä tuhlaa aikaa vääriin tyyppeihin, tai sellaisiin ketkä saa sulle vain pahaa mieltä. Pessimisti ei pety, mutta optimisti elää onnellisemman elämän. Ja viimeisenä, älä sano kenestäkään mitään selän takana, mitä et voisi hänelle kasvotusten sanoa. Simppeliä, eikö? Kahden ensimmäisen noudattaminen on yllättävän helppoa, mutta aiemmin koin kolmannen hieman hankalammaksi.


Muistan ikuisesti ala-asteen, ja sen tyttöporukan. Jos yksi oli poissa, niin siitä puhuttiin selän takana. Kateellisuudestako? En tiedä, mutta niin se vain meni. Oltiin kaikki pieniä, mutta ei kukaan mitään super ilkeää silloin sanonutkaan. Pahemmaksi se meni vasta yläasteella. Juoruiltiin, kerrottiin toisten salaisuuksia, ilkeiltiin, ja puhuttiin. Ehkä se vaan kuuluu osaksi kasvamista, mutta monet kerrat itsekin on tullut mieli pahoitettua, koska on kuullut jotain, tai joutunut selvittelemään jotain mitä on itse sanonut. Muistan vain, että yhdessä vaiheessa päätin että nyt riittää.


En ole koskaan puhunut kestään mitään perättömiä huhuja, ja myöskään sellaisten levitteleminen on asia mitä en ymmärrä. Päätin kuitenkin vielä muistaakseni keskellä jotain kauheaa riitaa, että tästä lähin mä en sano kenestäkään enää mitään, mitä en voi samaiselle ihmiselle päin naamaa sanoa. Miksi haluaisin aiheuttaa pahaa mieltä kellekään turhaan? Aluksi oli tosi vaikeaa, kun muut alkoi puhumaan niin olla itse vain hiljaa. Helppoa tästä tuli vasta, kun tajusin jättää sellaiset ihmiset pois mun elämästä, jotka eivät yksinkertaisesti missään vaiheessa kasvanut siitä yläasteesta eteenpäin. Nykyään pystyn sanomaan mun ystäville kaiken kasvotusten, ja jos on joku asia mikä mua risoo niin siitä voidaan keskustella fiksusti, eikä selän takana juoruillen.



En oo koskaan tykännyt mistään draamasta, taikka riidoista missä selvitellään että kuka nyt on oikeasti sanonut ja mitä. Inhosin sitä kaikkea, ja oon tosi onnellinen etten nykypäivinä sellaista enää joudu kohtaamaan. En halua lietsoa kenestäkään mitään, en halua aiheuttaa pahaa mieltä ja viimeisenä en halua joutua selittelemään että mitä on sanottu ja kestä. Sanokaa mua vaikka sit tylsäks, mut näin oon onnellisempi. Oon ennen ollut tosi erilainen ihminen kuin nyt, ja se varmasti on tätä mun muutosta siitä negatiivisesta ja katkerasta nuoresta teinistä aidosti positiiviseen ja onnelliseen nuoreen naiseen. Ei se helppoa oikeasti ole, kyllä mun tekee mieli juoruilla välillä, mutta silti mä vältän sitä, etten aiheuta kellekään pahaa mieltä.

20 kommenttia:

  1. Se on rehellisesti elämän suola joillekin, kun pääsee vähän selän takana nimittelemään ja osoittelemaan toista. On pakko sanoa, että välillä itse syylistyn tähän, mutta oikeastaan tiedän missä raja menee enkä ole taantunut sille tasolle kuin pahimmat. Osa ei koskaan kasva aikuisiksi niistä teinipiireistä joissa on aikanaan pyörinyt ja tuntuu että entistä useampi tuttava elää sitä kovin kuuluisaa elämänkoulua :D

    www.finnlandsnorsk.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oon kans huomannut saman, ei voi vaan ymmärtää. Mut onneks jotkut kasvaa!

      Poista
  2. Jälleen niin asiapostaus! Hyvin tiivistetty tällainen tärkeä asia. Lisäksi vielä upeat kuvat! *.*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Sini että tykkäsit! Kiitos <3

      Poista
  3. Taas hyvin kirjotettua tekstiä ja ihan täyttä asiaakin. Itsekin rupesin tossa lukion aikana karsimaan elämästä ne ihmiset pois jotka ei osaa muuta tehdä kuin puhua pahaa toisista. Koskaan en oo juorumaista ymmärtänyt, sillä itse en oo saanu siitä mitään kiksejä mitä luultavasti nämä juorulijat sitten saavat. Ei siitä ole mitään hyötyä ainakaan ole.
    Todella upeat kuvat valitsit postaukseen :)

    http://paula-beautyqueen.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paula, kiva kuulla! Mä tein tota karsimista vähän huomaamattakin jopa, ja onneks. Juoruamisesta ei kyllä ole mitään hyötyä! Kiitos! <3

      Poista
  4. Tämä! Niin paljon vältyttäs kaikelta turhalta draamalta kun se seläntakana puiminen lopetettaisiin!
    Ihanat kuvat susta muuten��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Nimenomaan! Kiitos paljona! <3

      Poista
  5. Itsekin aikanaan jätin sellaiset ihmiset kokonaan pois elämästä ketkä aina jaksoi jauhaa muista, sillä ei se ole oikein ja elämä on sen verran lyhyt että se kannattaa täyttää ihmisillä kenen kanssa voi jutella kunnolla omia kuulumisia, eikä miettiä muiden elämää! Ihanat kuvat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomaa että monet on tehnyt tätä samaa! Kiitos paljon Saara <3

      Poista
  6. Tähän pitäisi itsekkin pyrkiä enemmän! Allekirjoitan myös nuo muut elämänohjeesi! :)

    http://simplylovingstyles.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Kiva kuulla Janette! :-)

      Poista
  7. Tää on todella tärkee juttu ja sellanen, minkä oppii yleensä vasta vanhemmalla iällä jos ollenkaan. Oon kohdannut selän takana puhumista kanssa ja nykään oon samoilla linjoilla sun ja monen muun kanssa, eli mitä ei vois sanoa päin naamaa niin ei sano muutenkaan. Ps. Ihan sikakivat kuvat!

    hanna
    www.hannamariav.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oon huomannut et tää tulee vasta iän myötä yleensä! Se on hyvä pitää juurikin huoli myös omista puhumisista! Kiitos paljon Hanna :-)

      Poista
  8. Ninni sä oot niin taitava kirjoittamaan ja vielä niin tärkeistä aiheista, pus ♥

    http://emmikristiinan.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Emmi, ihana kommentti <3

      Poista
  9. Niin asiaa puhut! Hyvä sä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla! Kiitos Marianne <3

      Poista
  10. Eikö tää oo vähän tekopyhä postaus, kun tiedät itsekkin että oot välillä osalline ties missä draamoissa ja puhut itsekin pahaa ihmisistä? :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, selvästikään et tunne mua yhtään, ainakaan enää! :-)

      Poista