Top Social

torstai 11. toukokuuta 2017

Epäonnistumisen pelko

Muutamat teistä jo varmaan huomaskin, että mä oon saanu uuden työpaikan! Aiemmin keväällä puhuin blogin puolella työnhausta täällä, ja silloin en saanut kyseistä paikkaa mitä hain. Nyt kevään mittaa kuitenkin ilmaantui uusi mahdollisuus, ja ajattelin että miksipäs ei? Hain paikkaa, kävin haastattelussa, ja sain kahden päivän päästä soiton että "koulitaankos susta meille kodinkonemyyjä?". No kyllä todellakin!




En tiedä onko teille tullut koskaan samaa epäonnistumisen pelkoa, mutta uuden työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen olin ahdistuneempi kuin vähään aikaan. Entä jos en pärjää? Jos en opi tai epäonnistun? En millään päässyt tuosta tunteesta moneen tuntiin mihinkään, vaan olin satavarma että olin tehnyt elämäni suurimman virheen kun lähden vanhasta tutusta työpaikasta. Vaatii välillä paljon rohkeutta, jättää jotain tuttua ja turvallista taakse, ja lähteä haastamaan itseään ja kokeilemaan uutta. Oon onneks sellanen tyyppi, että hyvin harvoin mietin sen tarkemmin ennenkuin olen jo sanonut kyllä. 



Usko itseesi. Vaikka heikkoina hetkinä se onkin hieman vaikeaa. Tiedät itsekin että osaat kyllä, ja että sä pärjäät kyllä. Olenhan mä opppinut mun vanhassa duunissa kaiken tosi nopeasti, ja oon nykyään tosi hyvä siinä mitä teen. Miks epäonnistuisin uudessa paikassa? Kyllä muutkin siellä pärjää, ja tää voi olla vaikka mun elämäni mahdollisuus päästä eteenpäin mun "uralla". You can do it.

“When we give ourselves permission to fail, we, at the same time, give ourselves permission to excel.” - Eloise Ristad

Jacket Lindex     T-shirt Gina Tricot     Jeans Bershka    Shoes Puma

En tiedä, ehkä se on se näyttämisen halu, mikä boostaa mua ajamaan itseäni koko ajan äärirajoille. Haluan olla paras siinä mitä teen, enkä halua epäonnistua. Mut valitettava fakta on se, että välillä on vaan epäonnistuttava ennen kuin onnistuu. Hain neljää duunipaikkaa, ja vasta viimeisenä sain tän. Silläkin on varmasti joku tarkoitus, ja tärkein pointti epäonnistumisessa on se, että sen jälkeen on vain yritettävä uudelleen. Ja mähän yritän, siihen asti et onnistun.

Älkää pelätkö epäonnistumista, vaan yrittäkää, ilman yrittämistä ei voi edes onnistua! Tehokasta torstaita just sulle! xx 

10 kommenttia on "Epäonnistumisen pelko"
  1. Sun asenne on niin kultaa! Oon lukenut sun juttuja jo pidempään ja susta on aina paistanut sellainen selviytyjäolemus :-) Mä vaihdoin kanssa kokonaan alaa ja työpaikkaa puoli vuotta sit, jolloin kävin läpi samoja tunteita. Ensimmäiset kuukaudet meni siinä, että kirosin huonoa päätöstä, sillä mä olin ihan hukassa jatkuvasti. Tuntui, että oon jatkuvasti huonoin työntekijä, kun en osannut mitään. Jokaikinen työpäivä ahdisti, kun en vaan osannut työskennellä itsenäisesti ja jokaiseen juttuun tarvitsin apua. Nyt puolen vuoden jälkeen tilanne on rauhoittunut ja alan olla samalla tasolla kuin muutkin, jolloin ahdistus on hävinnyt ihan minimiin. Mun tarkoitus ei ollut pelotella, vaan kertoa vaan siitä, että sun alkuahdistus on täysin ymmärrettävää! Olis harvinaisempaa, jos alussa kaikki menis kuin vanhalta konkarilta, joten sun käymä vaihe on täysin normaali :-) Kyllä pikkuhiljaa kaikki alkaa sujumaan, eikä ne muut työntekijät oletakaan sun osaavan tai tietävän kaikkea. Kaikkea tsemppiä uusiin tuuliin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitps Noora! Mä uskon että me kaikki ollaan omalla tavallamme selviytyjiä :-) Toi on kyllä tosi jännittävää hypätä täysin uusien kuvioiden pariin, mut niinkuin säkin niin aina oppii uutta! Kyllä kaikki pikkuhiljaa alkaa sujumaan! Kiitos ihanasta kommentista <3

      Poista
  2. Ihana asenne! Oot huippu <3

    VastaaPoista
  3. Ihana kirjoitus! Tossa paidassa on sairaan tärkee sanoma <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Milla, ja niin munkin mielestä! Kiitos <3

      Poista
  4. Voin kyllä niin samaistua tähän! Varsinkin työjutuissa se epäonnistumisen pelko on kovempi kuin missään muussa asiassa, mutta sen oon itsekin oppinut että ihan jokainen epäonnistuu joskus. Samalla asenteella siis mennään täälläkin, on vaan yritettävä uudestaan lannistumatta :) Niin ja paljon onnea uuden duunipaikan johdosta! xx

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on kyllä paha, mut ilman et epäonnistuu niin ei voi myöskään onnistua! :-) Kiitos Pinja! xx

      Poista
  5. Pystyn hyvin samaistumaan noihin tunteisiin! Itsekin vaihdoin ihan hiljattain reilu kolmen vuoden tutusta ja turvallisesta vaatemyyjän työstäni henkilökohtaisen avustajan tehtäviin tilaisuuden tullessa eteen, ja työsopparin kirjoittamisen jälkeen päässä on pyörinyt jos jonkinlaista ajatusta negatiivisesta positiiviseen. Ehkä se on juurikin sitä uuden aloittamisen epävarmuutta, mikä tulee varmasi kaikille, mutta tähän asti on kuitenkin mennyt ihan hyvin :) Tsemppiä sinnekin uuteen työhön, jatkat vain tuolla samalla asenteella luottaen itseesi, niin lopussa varmasti kiitos seisoo ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kans pyörii paljon ajatuksia laidasta laitaan, mut nyt on alkanut ahdistus muuttumaan vain normaaliksi jännitykseksi :-) Kiitos paljon Tuuli, täällä jatketaan samalla asenteella! <3

      Poista