Top Social

tiistai 28. helmikuuta 2017

Hate being sick

Heipat täältä sohvan nurkasta! Mä päätin nyt viimein jäädä kotiin lepäilemään tän flunssan kanssa, ja mun tää ja huominen päivä tulee nyt näyttämään hyvin yhtäläiseltä näiden kuvien kanssa, hahah. Oon sellainen tyyppi sairastelun kanssa, että niin kauan kun ei kuume nouse niin teen kaiken puolikuntoisena. Mutta tällä kertaa päätin, että nyt en pitkitä tätä tautia monen viikon mittaiseksi, vaan lepään ja sairastan kunnolla, ja samaa mieltä oli lääkärikin. 



Täällä onkin suurkulutettu sitruuna-inkivääri teetä ja smoothieita, ja pidetty villasukat visusti jalassa. En muista edes milloin viimeksi olisin sairastanut niin, että tosissaan jäisin kotiin peiton alle makaamaan koko päiväksi. Joskus tämäkin tekee hyvää. Kunhan tervehdyn vaan nopeasti, ja pääsen takaisin töihin ja salille! Kyllä sitä osaa vaan arvostaa terveyttä, vaikka kyseessä onkin nyt vain vähän viheliäisempi flunssa.




Mun päivät sisältää nyt tänään Modernia Perhettä, inkivääri -shotteja ja päiväunia pörröviltin alla. Toivottavasti pääsen palaamaan taas arkeen nopeasti, mutta onneksi mulla on kuvavarasto hyvällä tolalla, joten jos olo yhtään kohenee niin pääsen kirjoittelemaan teille tänne kaikkea kivaa silti! Sarjavinkkejä ja poppakonsteja flunssan hoitoon saa heitellä, mutta täällä selvitään kyllä jo näillä meiningeillä aika hyvin! Kivaa tiistaita teille! xx
maanantai 27. helmikuuta 2017

Epäonnistumisia?

Kirjoittelin teille viime viikolla, että meininki on nyt viime aikoina ollut hieman hektistä. Ja täytyy kyllä myöntää, että mulla ei oo todellakaan ollut ajatukset ihan täysin mukana missään, muussa kun tulevaisuudessa. Mitään kriittistä ei siis ole sattunut, ja halusin oottaa vaan lopullista päätöstä, ennen kuin avaan tänne asiaa sen enempää.


Mä hain viime viikon maanantaina töitä. Oon jo jonkin aikaa tähyillyt avoimia työpaikkoja sillä silmällä, ja nyt osu kohdalle aika potentiaalinen paikka. Laitoin hakemuksen maanantaina, ja tiistaina kahden tunnin varoitusajalla mä lähdinkin jo työhaastatteluun. Haastattelun jälkeen mulla oli tosi hyvä fiilis, ja olin iloinen että mut oltiin kuitenkin noteerattu ja haluttu haastatteluun.

Aloin miettimään tän nopeatempoisen työnhaun jälkeen, että miten nopeasti melkeinpä kaikki voi muuttua. Uusi duunipaikka ois vaatinut aikaa ja uhrautumista aika paljon aluksi. Se tuttu ja turvallinen työpaikka vaihtuisi uuteen ja tuntemattomaan, ja se vasta oiskin out of my comfort zone.

Ja tähän väliin, en siis saanut kyseistä paikkaa. Epäonnistuinko? En mielestäni.




Olisin ollut tosi iloinen, jos oisin saanut sen paikan, mutta oon myös ihan tyytyväinen näinkin. Tiedän nyt, että mun työnhaku taidot ja CV on kondiksessa, mutta jotain pitää myös hioa. Työhaastattelu tuli mulle liian lyhyellä varoitusajalla, enkä ees kerennyt miettiä mitä multa voitais kysyä, saatikaan että mitä vastaisin. Mun mielestä "epäonnistumisista" puhutaan aivan liian vähän, sillä ei kellään elämä pompi pelkästä onnistumisesta toiseen. Välillä pitää yrittää, ja epäonnistua, ja yrittää sen jälkeen uudelleen, ennen kuin onnistuu. Oon myös vähän sitä mieltä, että tää duunipaikka ei ollut mua varten, vaan edessä on vielä jotain parempaa. Sitä odotellessa.


Kaikkein parhainta on oppia just näistä tällaisista hetkistä, mut pitää myös osata heittäytyä hetkeen, tarttua mahdollisuuksiin. Niinkuin mä tein. Ja vaikka se ei tuottanut tulosta, niin oon tyytyväinen itseeni. Pääsin työhaastatteluun ja loistin siellä parhaani mukaan. Nyt siis kohti uusia työhakemuksia, ja niitä onnistumisia. Kaikilla tulee olla tavoitteita, ja niitä tulee parhaan mukaan luoda mahdolliseksi. Mut välillä on ok, jos kaikki ei onnistukaan ihan heti ekalla kerralla. Pitää olla myös armollinen itselleen, koska jos oot liian ankara itselles, niin helposti ajaudut myös luovuttamaan.

Tavoitteellista, unelmien täyteistä ja ennen kaikkea ihanaa maanantaita! Olkaa armollisia itsellenne, ja antakaa pienien epäonnistumisien tuoda teille tarvittavaa boostia uusien juttujen yrittämiseen! xx
perjantai 24. helmikuuta 2017

WayOut Jyväskylä

Te varmaan jo bongasitte mun Instagram storysta ja snäpistä, että pyörähdettiin tyttöjen kanssa keskiviikkona WayOutissa! Huhhuh, täytyy kyllä myöntää että oli pitkästä aikaa aivan huikea kokemus! En itse osannut ainakaan odottaa yhtään mitään, ja ainoastaan yksi meistä oli käynyt aiemmin, mutta erilaisessa huoneessa.
Onneksi siis WayOutilta laitettiin mulle sähköpostia, että haluaisinko tulla kokeilemaan heidän Escape Room -peliä ystävieni kanssa. Valitsinkin kaikki parhaimmat ystävät mukaan, ja eikun menoksi!


Meille valikoitui Prison Break -huone, jossa meidät oltiin tuomittu kuolemaan kuuluisan miehen murhasta, ja meillä oli 60 minuuttia aikaa selvittää tiemme ulos sellistä. Saatiin jopa hienot oranssit vankihaalarit päälle. Tunnelma huoneessa oli jännittävä, musta ainakin tuntui että taustamusiikki muuttui koko ajan ajan vähentyessä nopea tempoisemmaksi, haha! Vihjeet oli mitä oudoimpia, ja näin jälkeen päin miettien, kaikki oli hyvin loogisesti suunniteltu. Muutamaan otteeseen jäätiin joihinkin arvoituksiin jumiin, mutta meille naputeltiin onneksi pahan paikan tullen muutama vinkki tietokoneen näytölle, jossa myös aika rullasi koko ajan eteenpäin. Selvittiin kuin selvittiinkin ulos, mutta ehkä muutama minuutti taisi mennä yli...



WayOuttiin suositellaan 4-5 henkilöä kerralla, ja huomasin kyllä että välillä oli hieman ahdasta, eli varmaan se neljän hengen ryhmä on kaikista toimivin. Parhaimmat vinkit tonne huoneeseen on kyllä se, että jos keksit tai löydät yhtään mitään, niin kerro siitä heti koko porukalle! Onneksi meillä sujui kommunikointi yllättävän hyvin, viimeisten kymmenen minuutin aikana kuitenkin iski pieni pakokauhu päälle. Pelin jälkeen oltiin vielä niin täpinöissä, että oli pakko käydä lasillisella rauhoittumassa, ja puhumassa koko hommaa läpi. Kiitos tytöt, ja kiitos WayOut, pakko päästä kokeilemaan muitakin huoneita! (Niitähän löytyy täältä Jyväskylästä kolme!!)

WayOut Jyväskylä
Puistokatu 4, 40100 Jyväskylä
info@wayout.fi
P. 0400 188663

Ootteko te käynyt ikinä näissä Escape Roomeissa?
torstai 23. helmikuuta 2017

Little silver bag







Jacket Nelly    Shirt H&M    Silver bag H&M    Sneaker Adidas

Mitäs tykkäätte? Mä oon ainakin ihan ihastuksissani tuohon pikkulaukkuun. Kevättä kohti mentäessä uskon, että hopeiset yksityiskohdat tulee entistä enemmän esiin, ja mä alotin jo tän hehkutuksen nyt. Bongasin kaiken lisäksi tuon laukun alesta, josta lähti vielä ylimääräinen aleprosentti, joten hinta ei ainakaan päätä huimannut. Tässä teille nyt myös tää ensimmäinen asu mun raitapaita ihastuksen kanssa!

Elämä on nyt vähän hektistä, se heittelee mua hassusti tällä hetkellä ympäriinsä. Ja ihan hyvä juttu, välillä kaipaa vähän tapahtumarikkaampaa meininkiä. Saa nähdä miten tässä taas käy, valotan teille ehkä vähän tarkemmin näitä juttuja myöhemmin. Haluun vaan ensin itse tietää miten tässä oikeastaan on edes käymässä, haha! Täytyy pitää tulevaisuudessakin mielessä, että mitä vaan voi oikeesti tapahtua, ja ihan milloin vaan. Yks puhelu voi muuttaa kaikkea aika radikaalisti, tai ainakin herätellä hetkeksi.

Nappaako hopeiset yksityiskohdat sulla?
tiistai 21. helmikuuta 2017

Tän hetken suosikit

Ajattelin vähän näyttää teille mun viime aikaisia hankintoja, joihin pääasiassa kuuluu nää kaksi raita-ihanuutta. En tiedä mikä siinä on, mutta oon hulahtanut aivan täysin pystyraitaan. Varsinkin jos se on paksua raitaa, puuvillaisesssa, pehmeässä ja rennossa kauluspaidassa. Nää kaksi yksilöä nappasin H&M'ltä, ja voi vitsit, nää on ihania. Pystyraita tuo jotenkin niin freshin lookin, ja ne ketkä mua Instagramissa seuraa, niin on jo voinut bongata ainakin tuon harmaan mulla kahdesti päällä haha. 



Mukaan lähti myös imagolasit. Testasin näitä ensimmäistä kertaa päähän, ja olin aivan varma että ei jatkoon. Lasit kuitenkin jäi vaivaamaan, ja nyt ne lepäilee tuolla mun yöpöydällä. Tällaisia laseja on näkynyt jo paljon kaikkialla, mutta kyllä nuo vaan on niin ihanatkin.
Oon myös viime aikoina hullaantunut taas punaiseen huulipunaan. Tuo hieman oranssihtava yksilö Lumenelta onkin nyt yks mun suosikki, mutta Lumenen uusista päivittyneistä punista löytyi yksi täydellisyyttä hipova yksilö joka mun on varmaan pakko kotiuttaa joku päivä.



Tuo sininen raitapaita on vähän skarpimpi, kun taas tämä harmaa. Tää ei istu täysin, eli on hieman over size mitoitettu ja mä rakastan tätä! Sopii hyvin rentoon arkilookkiin, revityn denimin kanssa. Nää on siis sellaisia paitoja, että ette tuu säästymään näiltä asukuvissa, snäpissä taikka instagramissa ihan hetkeen. Yksi asupostaus onkin toteuttamisvaiheessa tän harmaan raitapaidan kanssa, ja saatte myös nähdä muutamia muitakin uusia hankintoja samalla.


Ja myös yksi löytö mistä haluan vinkata, niin on nuo Nyxin huultenrajauskynät! Olin eilen seitsemän tuntia töissä, huulilla pelkkää huultenrajauskynää, söin kahdesti, join kaksi kuppia kahvia ja tuo vaan pysyi. Eihän siinä mitään, hyvä että pysyikin, mutta huikein juttu tuossa kynässä on se, että nuo maksaa 3,75 € Sokoksella. Täytyy käydä äkkiä hamstraamassa muitakin sävyjä...
Tästä tuli tälläinen tän hetken suosikit -postaus, mutta enpä ole tällaistakaan toteuttanut varmaan ikinä! Miltäs mun suosikit vaikuttaa, ollaanko sielläkin hullaannuttu pystyraitaan ja punaisiin huuliin?

Ps. Joo, tiedän, mun pitäis varmaan ostaa se silitysrauta viimeistään nyt, haha...
maanantai 20. helmikuuta 2017

Tän viikon to do -lista

Huomenta ja kivaa maanantaita, ja uutta viikkoa! Tajusin tossa eilen että ensi viikolla on jo maaliskuu! Aika menee ihan hirveää kyytiä, ja sen myös huomaa että viikko toisensa jälkeen on vaan enemmän ja enemmän valoisampaa. Ajan kuluminen voi tosin johtua myös siitä, että helmikuu on hieman lyhyempi kuukausi kuin muut. Uuden kuukauden vaihtuminen on kyllä aina kuin uusi alku. 
Mulle maanantait on myös uuden alkua, ja tekee hyvää skarpata viikonlopun jäljiltä heti maanantaiksi. Suunnitella tulevaa viikkoa ja miettiä mitä kaikkea tulisi saada aikaiseksi. To do -listat onkin mun lemppareita, joten tässä tulee mun tän viikon lista!


- Nää hyviä ystäviä brunssin merkeissä, heti näin maanantaina 

- Suunnittele viikolle ruokalistaa, ja käy kaupassa (ennakointi on mun syömisen suhteen kaikkein tärkeintä)

- Tyhjennä kamera kuvista kovalevylle

- Käy asukuvaamassa uusia ihania vaatteita, mitä saapui viime viikolla postin mukana


- Siivoa koko asunto, viimeistään torstaina...

- Siivouksen yhteydessä järjestele kylpyhuoneen kaapit, ja heitä turhat purkit ja purnukat roskiin

- Pese meikkisiveltimet (!!!)

- Suunnittele postauksia tänne, mitä julkaistaan minäkin päivänä (järjestelmällisyys ennen kaikkea, haha)

- Vastaile sähköposteihin, ja hoida yhden yhteistyön kuviot valmiiksi


- Vietä hauska ilta WayOutissa ystävien kanssa

- Tee Eeron kanssa jotain kivaa ja simppeliä yhdessä

- Suunnittele viikolle treenit, minä päivänä ja mihin aikaan salille



- Muista nauttia jossain välissä rauhallisesti kuppi kahvia, ja rentoudu

- Vietä ihanan rento ja vapaa viikonloppu


Noin, nyt kun kaiken kirjoitteli ylös, niin heti tuli parempi mieli! En tiedä mikä siinä on mutta jos kirjoitan kaiken listalle, niin mun olo helpottuu heti. Tällä viikolla mulla ei ole paljoakaan mitään niin sanottua pakollista, mutta muutamat blogijutut pitää hoitaa ennen deadlineja. Jossain välissä täytyy myös keretä töihin ja muistaa nähdä ystäviä. Ja ihan oman mielenterveyden kannalta, täytyy muistaa jättää aikaa treeneille. Toivottavasti teilläkin on tiedossa kiva viikko, ja jos näyttää siltä että to do -lista kasvaa kilometrien mittaiseksi, niin muistakaa järjestää aikaa myös rentoutumiselle!
Miltäs mun viikko kuulostaa?
lauantai 18. helmikuuta 2017

Good vibes

Rakastan niitä hetkiä, kun lähtee kotiovesta ja fiilis on voittamaton. Kuljet hymyssä suin yksinäs, kuulokkeissa pauhaa parhaimmat biisit (mulla taisi soida Kygo, koska Ruisrock haaveilu on pahimmillaan näin lippujen oston jälkeen ) ja aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Oot itsevarma, sulla on hyvä olla itses kanssa ja tiedät olevas hyvännäköinen. Ei siinä ole mitään väärää jos on itsevarma, ja tunnet olevas kaunis taikka tyylikäs. Ne fiilikset on mun mielestä parhaita!





Tää asu, ja tää päivä oli mulle sellainen. Lähdin ulko-ovesta kävelemään Essille ja fiilis oli tosi hyvä. Tiedättekö kun kävelette jossain, ja sulle tulee sellainen visio et kävelisitte slow motionilla ja tuuli heilauttaa sun hiuksia kuin elokuvissa? Taustalla soi joku hyvä biisi, ja pystyt vaan sulkee silmät ja kuvittelee koko tilanteen. Lahkeet lepatti tuulessa, Ray-Banit silmillä ja hymy itsevarmasti korvasta korvaan. Oudointa tässä oli, että tuolloin oli maanantai.

Rennot leveälahkeiset flare pantsit, lemppari tennarit ja super mukava pooloneule. Sporttisia viboja oliivin vihreällä bomberilla ja kengillä. Yay from me! Nuo housut oli jopa hieman kutistunut pesussa, joka oli enemmän kuin toivottua. Oon kuitenkin sen verran lyhyt, että ostan mitkä tahansa housut, niin lahkeet laahaa maata! Nää oli vähän jämäköitynyt yhden pesun jälkeen, ja nyt tuo lahkeen mitta on just hyvä.





Bomber Rosegal (gifted)    Sweater Your Face    Pants Bik Bok    Sunnies Ray-Ban (gifted)


Toivotaan tältäkin päivältä aurinkoa, hyvää fiilistä ja itsevarmuutta. Älkää epäilkö itsevarmuutta, se ei koskaan oo paha fiilis. Ei oo väärin tuntea oloansa hyväksi, tai kauniiksi. Siitä fiiliksestä kuuluu nauttia, ja antaa palaa täysillä. Sillä sit meillä kaikilla on myös niitä päiviä, että olo on kaikkea muuta kuin itsevarma. Niitäkin tulee, mut enemmän mulla on niitä itsevarmoja päiviä. Pitää vaan muistaa, et oot just hyvä noin. Ihanaa lauantaita, oikein rentoa ja aurinkoista! Meitsi lähtee nimittäin duuniin! xx
perjantai 17. helmikuuta 2017

Silver hair don't care!

Hiukset ja niiden hyvinvointi on aina ollut mulle tosi tärkeä juttu. Varsinkin kun hiusalalla tuli istuttua ja kuunneltua juurta jaksaen teoriaa hiuksista ja siitä miten ne käyttäytyy. Multa löytyykin paljon erilaisia tiedonjyväsiä hiusjutuista, vaikkei se välttämättä aina päälle päin näy, haha.

Aloin noin neljä vuotta sitten vaalentamaan hiuksiani melkeinpä mustan ruskeasta väristä. Voin kertoa, että tää on ollut pitkä ja kivinen tie, mutten voisi olla tyytyväisempi. Vaalea hius tuntuu just omalta, varsinkin pienellä tummalla tyvellä ja hopeisella latvalla. Vaaleassa hiuksessa se miinus puoli on ylläpito ja vielä kerran ylläpito. Sävyte ei pysy hiuksissa ikuisesti, ja väriä tuleekin koko ajan freesata kotona vaikka ja millä. Oonkin testaillut ison kasan tuotteita ja ajattelin jakaa teille mun lempparit hopeiselle blondille! 


Aloitetaan nyt vaikka siitä, että jos haaveilet hopeasta taikka harmaasta kuontalosta, onnistuu väri vain aivan viimeiseen asti vaalennettuun hiukseen. Todellisuudessahan vaalennuksen jälkeen mullakin on aina ihan tipun keltainen tukka, mutta vasta sen vaalean keltaisen tukan saa taitettua ihan hopeiseksi. Tummempi oranssihtava väri taittuu yleensä tummemmaksi ja tuhkaisesti.



KC Professional Color Mask Shamppoo Pearl

Aiemmin viime syksyllä mulla oli vähän tummempi blondi tukka, ja sitä ylläpidettiin tasaisin väliajoin raidoittamalla ja sävyttämällä. Innostuin yhdessä vaiheessa hieman pastelli pinkin sävyisestä hohdosta hiuksissa, ja löysinkin loistavan tuotteen siihen. En oo koskaan Color Maskin hoitosävytteistä perustanut, mut tää shamppoo on ainakin kunnon tavaraa! Muutama minuutti ja koko tukka oli ihan vaaleanpunainen. Tietenkin tää tuote imeytyy voimakkaimmin kaikkein vaaleimpiin kohtiin, mutta se tuokin kivaa vivahdetta! Tuo on tosi pelottavan sävyistä heti ensi silmäyksellä, mutta vaahdottaessa väri laimentuu heti. Esimerkkiä mun hiuksista tuon käytön jälkeen löytyy täältä, täältä ja täältä.



Cutrin Reflection Silver Shampoo & Hoitoaine

Huomasin joskus viime kesällä että Cutrinilta oli tullut uusi tuotesarja, Reflection. En ollut ennen kauheammin Cutrinin tuotteista välittänyt, mutta kampaajani suosittelemana testasin tuota shamppoota, ja olin sen verran tyytyväinen että loppujen lopuksi mukaan lähti hoitosävytekin. Nää on tosi huokean hintaisia, ja tällä combolla pitäisi jo vaaleinkin sävy kääntyä viileään.
En oo missään törmännyt noin pigmenttiseen hoitoaineeseen. Ja ihan tosissaan, tuo sävy mikä tuossa alempana näkyy, on tosi pigmenttinen hoitoaineeksi. Se jämähti tohon pöytäänkin kiinni! Vahva suositus siis tuolle hoitsikalle!


Fudge Clean Blonde Shampoo

Noh, viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä. Uusin tuttavuus on tää Fudgen överihehkutettu hopeashampoo, joka kyllä pystyy ihmeisiin. Tietenkin siinä vaiheessa jos sun oma hius on tarpeeksi vaalea. Varmasti kylmentää jonkin verran myös astetta tummempaakin tukkaa. Mulla itseasiassa on tän Fudgen kanssa sellainen ongelma, etten voi käyttää tätä joka pesussa. Sillä tää vetää mun hiukset jo pienelläkin vaikutusajalla sinertäväksi! Käytänkin tätä joka toisessa hiuspesussa, ja tulos on tää kylmä hopeinen vaalea, mikä mulla on nyt jonkin aikaa ollut. Tässä on paljon paksumpi koostumus, mitä tuossa Cutrinin hopeashampoossa ja siksi tää vei voiton. Mun hiukset ei oo minkään shampoon jälkeen ollut niin pehmeä ja takkuuntumaton mitä tän käytön jälkeen.


Mulla on ollut käytössä vielä ihan säyvtteitä, mutta mikään niistä ei ole vielä ollut niin hyvää, että olisi löytynyt suosikkia. Jos teillä on heittää jotain vinkkiä hopeisen sävyn ylläpitoon niin laittakaa tulemaan! Tää vaaleiden hiusten kanssa sähellys on kyllä sellainen laji, että tässä tarvitsee jokaisen neuvon, haha, blondit you know it. Tästä nyt tuli tälläinen blondeille suunnattu postaus, mutta multa löytyy kaapista myös jos monen moisia hiusten kunnon ylläpitoon tarkoitettuja tuotteita. Katsoo jos niistä saisi poimittua myös suosikkeja tänne! Lisää tukkajuttuja tänne, yay or nay?
Löytyyks sulta joku näistä mun lemppareista?

Ihanaa viikonloppua! xx
keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Some thoughts about friendships

Jäin eilen miettimään tietenkin ystävänpäivän kautta ylipäätänsä ystävyyttä. Se on varmaan aina sellainen elämän kiertokulku, että ystäväpiiri pienenee, mutta täytyy sanoa että pidot sen kuin paranee. Sä tarviit elämään ihmisiä joihin voit luottaa 110 % joka ikinen päivä ja joka ikinen sekunti. Ne tyypit on niitä mitkä tekee sun elämästä onnellista ja hauskaa, jakamalla sun kanssa ilot ja surut. Ne kuuntelee sua ja sä kuuntelet niitä. 

Ne tyypit tietää kestä mä puhun. Mulle on rakentunut viime aikoina tosi hassu ystäväporukka eri paikoista ja eri tilanteista, ympäri elämää. Pitkäaikainen, yläasteen ajoilta lähtöisin oleva parasparas ystävä, duunin kautta kaksin kappalein hullun hauskoja tovereita, ja tän blogin kautta yksi ihana, just niistä samoista asioista kiinnostunut tyylimimmi. 

Ne erilaiset ystävät on rikkautta. Sitä kautta sä saat joka ongelmaas monta eri näkökulmaa, ja tapaa ajatella asiaa. Tulee myös pohdittua paljon fiksummin kaikkea, kun on ystävä joka ymmärtää sun näkökulman jostain tietystä jutusta, ja kun on ystävä joka on täysin eri mieltä sun kanssa siitä samasta jutusta.

Kai mä haluun vaan sanoa, et vaikka sulla on vaan muutama ystävä, niin ne on silti kultaakin kalliimpaa. Ei se määrä, vaan se laatu. Joka ikinen tyyppi, joka on tällä hetkellä mua lähellä, niin on sellainen jolle voin kertoa ihan kaiken. Luotan jokaiseen kuin peruskallioon, ja tiedän et soittaisin kelle tahansa niistä itku kurkussa keskellä yötä, niin ne jeesais mua tavalla tai toisella. Koska sellaisia ne tosiystävät on.




Mulla on myös itselläni ollut paljon opettelua siinä, että osaan olla tosiystävä niille jotka on mulle sitä. Mun on pitänyt opetella kuuntelemaan, ajattelemaan enemmän epäitsekkäästi ja olemaan reilu. Se on ehkä ollut myös osa tätä kasvamista, mistä oon puhunut aiemminkin täällä. Pyrin joka päivä olemaan parempi ihminen, ystävä. Mut ollaan kuitenkin kaikki vaan ihmisiä, ja ihmisetkin tekee välillä virheitä ja käyttäytyy typerästi. Kuitenkin, ihminen joka ei pysty myöntämään omia virheitään, ei välttämättä ole myöskään sen anteeksi annon arvoinen.

Olkaa ihania ystäviä toisillenne xx